Juutalaisiin kohdistuneet boikotit

Kristalliyönä 9.10. marraskuuta 1938 Natsi-Saksassa rikottuja juutalaisen omistaman kaupan ikkunoita.

Juutalaisiin kohdistuneet boikotit tarkoittavat järjestäytyneitä painostustoimia, joiden tarkoituksena on sulkea juutalaiset pois sosiaalisesta, taloudellisesta ja poliittisesta elämästä. Juutalaisiin kohdistuneet boikotit ovat olleet yksi antisemitismin yleisimpiä ja vaarallisimpia muotoja. Yhteyksiä juutalaisiin on vältetty eikä juutalaisia ole hyväksytty esimerkiksi yhdistysten tai kiltojen jäseniksi. Usein tällaiset boikotit ovat liittyneet jo olemassa olevaan juutalaisten vapauksia rajoittavaan lainsäädäntöön.[1]

Israelin valtion perustaminen ja sen siirtokuntapolitiikka vuoden 1968 jälkeen on laajentanut juutalaisiin liittyviä boikotteja koskemaan myös Israelin valtiota ja juutalaissiirtokuntia Palestiinassa. Epäselväksi on voinut jäädä, milloin kyseessä on Israelin politiikan arvostelu ja milloin juutalaisvastaisuus, sillä juutalaisiin kohdistuneita ostoboikotteja on tyypillisesti perusteltu vetoamalla juutalaisten harjoittamaan politiikkaan, ei niinkään rotuun. Professori Hannu Juusolan mukaan Israelin arvostelun taustalla voi olla antisemitismiä, mutta kaikkea kritiikkiä ei automaattisesti voi luokitella sellaiseksi.[2] André Swanströmin mukaan Israelin politiikkaa on luvallista arvostella, mutta mittasuhteiltaan kohtuuton ja Israelia demonisoiva arvostelu voi viitata jo antisemitismiin.[3]

  1. Anti-Semitism: Anti-Jewish Boycotts Jewish Virtual Library. Viitattu 7.3.2023.
  2. Myllykoski, Matti: Eurooppalainen antisionismi ja antisemitismin varjo. Valvoja, 2023, 2023. vsk, nro 1, s. 4. Artikkelin verkkoversio.
  3. André Swanström: Antisemitismi, sionismi ja longue durée. Valvoja, 2013, nro 1, s. 16. Artikkelin verkkoversio.

© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search